Paras pesto

Pesto on intohimoni. Se on paras kastike, mitä tiedän, sillä sitä voi käyttää ruoanlaitossa vaikka mihin. Kaupan pesto ei kuitenkaan koskaan maistu lähellekään niin hyvältä kuin itse tehty pestokastike – itse asiassa ne tuntuvat usein olevan aivan eri kastikkeita. Niinpä kokeilin vuosia erilaisia reseptejä, mutta pitkään aikaan en osunut ihan nappiin. Milloin pestossa oli liian vähän tai paljon parmesaania, toisinaan pinjansiemenet maistuivat läpi ja joskus valkosipulia oli liikaa. Usein ongelmana oli liian pieni basilikan määrä. Mutta nyt olen vihdoin olen löytänyt sopivan reseptin, joka on mielestäni suosittelemisen arvoinen. Alkuperäinen resepti, jonka basilikan määrää olen vielä hieman säätänyt löytyy täältä.

 

n. 450g:n purkillinen

– 2 ruukkua basilikaa
– 25 g pinjan siemeniä
– 2 valkosipulinkynttä
– 1 tl suolaa
– 50 g vastaraastettua parmesaania
– n. 150 ml extra virgin oliiviöljyä

1. Huuhtele basilikat ja nypi lehdet kulhoon. Laita sivuun.
2. Paahda pinjansiemeniä paistinpannulla pari minuuttia, kunnes ne saava aivan hitusen väriä.
3. Kuori ja pilko valkosipuli pieneksi.
4. Raasta parmesaani.
5. Hiero valkosipuli tahnaksi suolan kanssa morttelissa. Lisää joukkoon paahdetut pinjansiemenet ja huhmaroi, kunnes seos on tasaista. Huhmaroi sitten joukkoon kaikki basilika muutama lehti kerrallaan. (Kun seos on tasaista, voit tarvittaessa pakastaa pestopohjan ja jatkaa valmistusta myöhemmin.)
6. Lisää joukkoon parmesaani ja sekoita tasaiseksi huhmareella.
7. Lisää lopuksi mortteliin ohuena nauhana pikkuhiljaa oliiviöljy. Öliiviöljyn määrä riippuu siitä, miten notkeaa tai paksua pestoa haluat. Hieman reilu 1 desilitra on kuitenkin yleensä sopiva määrä.
8. Säilö pesto puhtaaseen, kuivaan, tiiviisti suljettavaan purkkiin. Parhaita ovat ilmatiiviit purkit, mutta esimerkiksi puhtaat pilttipurkit tai hillopurkitkin käyvät parmman puutteessa. Siirrä pesto astiaan ja valuta lopuksi ohuena nauhana hieman oliiviöljyä peston pinnalle. Pinnalla oleva oliiviöljy parantaa peston säilyvyyttä.
9. Nauti pastan kanssa, sekoita perunamuusiin, lisää mausteeksi pizzaan tai sivele vaikka patongin palalle. Pesto säilyy jääkaapissa reilun viikon.

Huom! Voit valmistaa peston kiireessä myös tehosekoittimessa, joskin koostumus ei ole tällöin niin samettinen kuin morttelissa tehtäessä. Mikäli käytät tehosekoitinta, laita kaikki ainekset koneeseen yhtäaikaa ja sekoita kunnes seos on tasaista.

23 Comments

  1. Marika

    Tein tänään tällä ohjeellasi pestoa ja tuli todella hyvää! Kiitos! Tätä tullaan tekemään jatkossa, eikä kaupan purkkitavaraan enää tarvitse koskea ;)

  2. Riisa

    Kiva että maistui! :)
    Ja sitten kun tekee ton pohjan valmiiksi (vaiheeseen 5. asti) ja pakastaa, on tosi helppo tehdä tarpeen tullen tuoretta pestoa. :)

  3. kuinka oleellista toi tuore_raastettu_ parmesaani on? meillä on vaan sellasta valmismurua…

    mä käytän pestoa joka päivä, yleisimmin leivän päällä. saa vähän lisää makua ja kosteutta juusto-tomaattileipään, enkä enää oikeen tykkää margariinista. me ollaan ostettu vaan rainbow-pestoa, joka jostaan syystä on parempaa kun ne vähän kalliimmat… Lidl-pestoa en suosittelisi pahimmalle vihamiehellenikään!

    • Kyllä se parmesaani on aika oleellinen osa peston makua. Oikea parmesaani (tai pecorino-juusto myös käy) on kuitenkin mun mielestä maultaan aika paljon voimakkaampi kuin se semmonen pussimuru. Mut toisaalta, miksei silläki vois kokeilla, ainakin se on rakenteen puolesta sopivaa kun on niin hienoa. :) Näin keväällä kannattaa muuten olla tarkkana valkosipulin määrän kanssa, jos ei ole erityisen suuri fani, sillä on tuntunut olevan aika tujun makusia kynsiä, ja erityisesti jos sipuli on itänyt, kannattaa poistaa se vihreä osa, ettei tule kitkerää.

    • Kankkupolli

      Minusta lidlin pesto taas on nimenomaan kauppapestojen parhaimmistoa, pehmeä maku. Rainbow oli niin karvaan makuista että jäi kokonaan syömättä!

  4. Pingback: Halloumi-pestocouscous-salaatti

  5. Pingback: Opiskelijan keittiö: Pestoinen Simpsonipasta

  6. Pingback: Yllätysillallinen synttäreille « Kokkailua ja väkerrystä

    • Hei Cztar, tämä pesto tosiaan on hieman suolaista, joten jos sen kanssa on tarkka, voi olla, että suolan määrää kannattaa vähentää. Toisaalta, tämä on myös pesto, jota käytetään aika pieniä määriä, sillä peston maku ylipäätään on niin vahva – jo teelusikallinen voi riittää ison pastasatsin kaveriksi, ja silloin omissa annoksissani suolaisuus ei ole erityisemmin korostunut.

  7. Lasse

    Kiitoksia ohjeesta, tein ensimmäistä kertaa itse pestoa. Käytän suht paljon suolaa itsekin, mutta tämän reseptin suola kannattaa ilmeisesti jättää kokonaan pestosta pois (ja lisätä vasta viimeisenä maun mukaan), itse tein ohjeen mukaan ja pestossa oli oikeastaan just sen lisätyn verran liikaa, tuli tosi pistävä suolan maku. Parmesaanissa itsessään on tarpeeksi suolaa.

    • Hei, kiitos kommentista Lasse, ja ikävä kuulla, että suolaa oli sinun makuusi liikaa. :/ Suola onkin sellainen mauste, että sen määrä kannattaa aina testata omaan makuun sopivaksi lisäysvaiheessa ja yleensä laittaa mieluummin liian vähän aluksi, ja lisätä sitten tarvittaessa ekstraa. Toisaalta, käyttötarkoituskin vaikuttaa paljon: itse käytän tätä pestoa esim. pastaan, ja siinä suola on mielestäni sopiva, koska pastan kanssa pestoa tarvii tosi vähän, koska maut ovat aika voimakkaat jo pienessä määrässä. Silloin suolaakaan ei ole minusta liikaa. Leivälle levitettäessä tai muuten runsaammin käyttäessä, esim. salaatin kastikkeena suolaisuus saattaa Nyt vielä monta kertaa tätä pestoreseptiä käyttäneenä voin olla kuitenkin olla voimakkaampi. Olenkin kanssasi samaa mieltä, että reseptin suolaa voisi hiukan karsia – onhan se terveellisempääkin niin! Pois en sitä kokonaan jättäisi, mutta kenties puoli teelusikallista rittäisi. :)

    • Tiina, hyvä, että sopiva resepti löytyi! Toivottavasti maistui. :) On hauska saada kommentteja vanhoihinkin resepteihin, sillä silloin aina muistaa, että hei, tätähän pitääkin taas tehdä. Olisikohan pestopastapäivä huomenna… :)

    • Hyvä juttu, että pestoresepti toimii. Minä voisin syödä tätä koko ajan, mutta jos kaipaa vaihtelua, yrttejä ja pähkinätyyppiä vaihtamalla saa myös hauskaa variaatiota.

Vastaa käyttäjälle Riisa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *