Itsenäisyyspäivä on yksi niistä ensimmäisistä päivistä, kun alkaa oikeasti tuntua siltä, että nyt on joulukuu ja aatto lähestyy. Ulkona on ihanan hämyistä, se kaunein sininen hetki, ja sisällä lepattavat kynttilät.
Tällaisina iltoina ei haittaa yhtään olla kotona ja käpertyä vilttien suojaan, herkutella chai lattella tai kunnon suklaisella kaakaolla. Ja sitten kun on kulunut oiva tovi ihan vain tulenliekkejä tuijotellen taitellaan viltti takaisin sohvan selkämykselle ja ryhdytään järjestelemään vihdoin kirjahyllyä ja tekemään vähän joulusiivoja. Saan kaikkein eniten irti päivistä, joina saan rentoutua, mutta joina saan myös jotakin aikaan. Vapaapäivät ovat harvassa ja siksi tällaiset puuhailuvapaapäivät torttujen leipomisineen ja jouluvalon virittelyineen ovat parasta mitä on. Silloin unohtaa, miksi joskus muulloin arki voi tuntua raskaalta.
Chai Latte
1. Kiehauta kupillinen tai kaksi rasvatonta maitoa kattilassa.
2. Lisää teepusseja juojien määrän mukaan ja anna hautua muutama minuutti.
3. Poista teepussit ja sekoita sitten joukkoon kardemummaa, kanelia, neilikkaa ja sokeria makusi mukaan.
4. Vispaa niin vimmatusti, että maito vaahtoutuu. Voit myös valmistaa erillisen maitovaahdon, jos haluat oikein kunnon vaahtokerroksen.
Suklaahiutaleista valmistettu höyryävön kuuma kaakao on jotain aivan taivaallista kylmänä talvi-iltana.
Jos oikein haluaa hemmotella itseään, näyttävän pikajälkkärin resepti tulee tässä:
Annostele kahta eriväristä vanukasta (esim. Kidius aka. Naminami kinuski ja suklaa -maut) kerroksittain lasiin, laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään ja koristele kermavaahdolla.
Kelluvissa kynttilöissä on jotain niin maagista.
Mutta tänä syksynä on polteltu kynttilöitä vähemmän iloisissakin merkeissä. Kuolema lähipiirissä on tehnyt tästä syksystä raskaimman koskaan. Vähitellen asian alkaa hyväksyä ja ymmärtää, mutta varmasti tulevan vuoden mittaan on vielä lukuisia hetkiä, jolloin yhtäkkiä tajuaa, ettei toinen enää olekaan täällä. Kun jouluna kävelen Hietaniemen hautausmaalla ja sytytän kynttilän yritän muistaa, että näin on varmasti parempi. Niin yritän nytkin. Ja jossain vaiheessa hokemaansa ehkä alkaa uskoa.
Voin näin kokemuksella sanoa, että ensimmäinen vuosi on raskainta aikaa. Kaikki merkkipäivät,äitienpäivä, isäinpäivä ja joulu tuovat kaikenlaisia muistoja mieleen, ikävä ja suru on läsnä usein. Myös tämä itsenäisyyspäivä sai mieleni tänään haikeaksi.Jaksamista ja voimia toivon teidän elämään. Ihanaa ja tunnelmallista joulunodotusta sulle ja Eerolle, suuresta surusta huolimatta.