Viime syksy meni isän kuoleman jälkeen sumussa ja tavalliset päivät luisuivat suorittamiseksi – jotenkin sellaiseksi automatisoiduksi eteenpäin menoksi, josta ei ole ihan hirvittävästi mielikuvia. Viikonloput hoidin hautajaisjärjestelyjä tai muita aiheeseen liittyviä ikäviä asioita, kun taas arkipäivät istuin töissä ihan kunniakkaasti ilman suurempia ongelmia – oikeastaan töissä oli helppoa, kun toimistolla piti keskittyä niin toisenlaisiin asioihin kuin kotona. Mutta kyllähän työtkin aina tietyssä määrin uuvuttavat, ja kun iltaisin oli taas kohdattava muut haasteet, moni asia tuntui syksyn mittaan lähinnä raskaalta ja koko ajan olisi vain tehnyt mieli nukkua. Harrastuksetkin vähän jäivät, ja kavereita ehti nähdä tavallistakin vähemmän. Joulun saapuessa alkoi parin harmaus väistyä ja juhlapyhien jälkeen tuntui vihdoin taas siltä, että voisi ottaa hiljalleen normaalista arjesta kiinni ja jatkaa siitä, mihin ennen shokeeraavia uutisia jäätiin. Uudenvuodenpäivänä olin jotenkin erityisen energisellä päällä. Tuntui, että tästä vuodesta tulee varmasti parempi kuin viimeisimmästä. Ja jos ei tule itsestään, niin sitten siitä pitää tehdä parempi.
Parempi vuosi tarkoittaa omassa tapauksessani enemmän aikaa niille asioille, joita oikeasti haluan tehdä ja jotka saavat olon tuntumaan hyvältä: liikunnalle, unelle, ystäville, perheelle sekä hauskoille ja kehittäville harrastuksille. Vuoden alut ovatkin useimmiten mahtava tilaisuus saada elämä ainakin hetkeksi uuteen järjestykseen: kauhea innostus ja inspiraatio kaikkeen tekemättä jääneeseen ja uuden suunnitteluun. Ei kai se ihme ole, että kuntosaleilla on ruuhkaa ja kielikurssit buukattu täyteen. Uusi vuosi antaa aina niin armollisen alun uuteen.
Viime päivinä olenkin ollut tehokas ja suunnitellut, mitä parempi olo tarkoittaisi ihan käytännössä. Järjestin joululahjaksi saamani iPad minin uuteen uskoon ja latailin ensitöikseni tekemistäni tehostavia ja helpottavia ohjelmia ja laadin viikko-ohjelmia. Järjestelmällinen ajankäyttö on aina sopineet minulle, sillä rutiinit ja aikataulut saavat mieleni lepäämään ja kaiken toimimaan paremmin. Ainakin niin kauan, kun niitä noudattaa. ;) Näin vuoden alkuun aikomuksenani on, että kahdesti tai kolmesti viikossa suuntaan uudelle joogakoululle, kerran viikossa opiskelen ystävieni kanssa kahviloissa japania ja ainakin yhden illan viikossa pyhitän blogien päivittelyyn. Lisäksi yritän raivata joka viikolta yhtenä päivänä vähän aikaa piirtämiselle sekä erinäisille meneillään oleville hauskoille projekteille, kuten mobiilipelihankkeille ja kuvakirjasuunnitelmalleni. Ei sinänsä mitään uutta, mutta kenties kun vuosi vuodelta yrittää samoja asioita, niissä pikku hiljaa kehittyy.
Kysymys kuuluukin, miten sen innon ja päättäväisyyden säilyttää myös helmikuuta pidemmälle? ;)
Tälle vuodelle lisää näitä, kiitos:
