{"id":1763,"date":"2013-05-26T18:03:32","date_gmt":"2013-05-26T15:03:32","guid":{"rendered":"http:\/\/riisa.net\/?p=1763"},"modified":"2014-03-23T01:01:45","modified_gmt":"2014-03-22T22:01:45","slug":"japanin-parhaat-kirsikankukkanakymat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/riisa.net\/index.php\/2013\/05\/26\/japanin-parhaat-kirsikankukkanakymat\/","title":{"rendered":"Japanin parhaat kirsikankukkan\u00e4kym\u00e4t"},"content":{"rendered":"

\"kirsikankukat<\/p>\n

Olin kuullut Yoshinoa kutsuttavan yhdeksi Japanin upeimmista kirsikankukka-apajista, joten jo reissuni suunnittelun alkuvaiheessa p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 t\u00e4ytyy ajoittaa visiitti vuoristoon siten, ett\u00e4 kukat olisivat viel\u00e4 puissa. Onnistuin t\u00e4ss\u00e4 nipin napin, sill\u00e4 vaikka suuntasin heti toisena matkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni yst\u00e4v\u00e4ni Yukikon kanssa Osakasta p\u00e4iv\u00e4retkelle Naran prefektuurissa sijaitsevalle Yoshinolle, ei 10.4. ollut aivan tarpeeksi ajoissa. T\u00e4n\u00e4 vuonna kun kirsikat olivat enn\u00e4tysaikaisessa, joten ihan paras loisto oli saavutettu jo edellisen\u00e4 viikonloppuna.<\/p>\n

Tai niin minulle siis voivoteltiin. Ett\u00e4 kun ne lehdetkin ovat varmaan jo puissa ja suuri osa kukista on pudonnut. My\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, eih\u00e4n siell\u00e4 toki ollut ihan vaaleanpunaisia muumipilvenhattaroita vastassa, mutta japanilaiset taitavat olla kirsikkoineen yht\u00e4 vaatimattomia kuin suomalaiset kaiken muun kanssa. Minua odotti nimitt\u00e4in sellainen p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 oksat pois. ;)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vuoren jyrkimm\u00e4n kohdan p\u00e4\u00e4si harppaamaan k\u00e4tev\u00e4sti yl\u00f6s kaapelihissill\u00e4. Se, ett\u00e4 kyseinen k\u00f6ysirata on Japanin ja kenties maailman vanhin, oli kuitenkin hiukan ristiriitainen juttu. Historian havina on ihan mukavaa ja kiinnostavaa, mutta en tied\u00e4 miten hyv\u00e4 fiilis on killua taivaalla 20-luvulla rakennetussa kapistuksessa… No, eik\u00f6h\u00e4n rataa ole korjailtu siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 muuamaan otteeseen.
\n<\/span><\/em><\/p>\n

Saavuimme Yukikon kanssa Yoshinon asemalle parin tunnin junailun j\u00e4lkeen kello yhdeks\u00e4n maissa aamulla. Vaikka meneill\u00e4\u00e4n oli Yoshinon huippusesonki, olimme viisaina sen verran aikaiseen liikkeell\u00e4, ett\u00e4 tavallisessa paikallispikajunassakin oli viel\u00e4 istumapaikkoja. Ep\u00e4onneksemme kohteeseen oli menossa kuitenkin tietysti kymmenitt\u00e4in vanhuksia, koska kauniiden kukkien katselu vuoristoilmassa on toki mukava el\u00e4keajan harrastus kaikkien kaupunkilaisten mielest\u00e4 (Ja kuka heit\u00e4 syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, itse ajattelin viett\u00e4\u00e4 el\u00e4kep\u00e4iv\u00e4n\u00e4 juuri samalla tavalla ;)\u00a0 ), ja niinp\u00e4 kohteliaina tytt\u00f6in\u00e4 luovutimme paikkamme er\u00e4\u00e4lle pariskunnalle ja seisoimme puolet junamatkasta katosta riippuvista renkaista roikkuen. Junamatkalla maisemat olivat kuitenkin upeat, joten oli ihan hauskaa katsella ulos ikkunoista ja ihastella ohikiit\u00e4vi\u00e4 pikkukyli\u00e4 ja yh\u00e4 mahtavampia vuoria \u2013\u00a0 japanilaisessa junassa istuja kun on usein selk\u00e4 l\u00e4himp\u00e4\u00e4 ikkunaa p\u00e4in ja edess\u00e4 taas seisoo joukko ihmisi\u00e4, joka blokkaa n\u00e4kym\u00e4t k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n toisen puolen ikkunoista.<\/p>\n

\"\"<\/a>Aikaisin aamulla Yoshinolla sai kierrell\u00e4 viel\u00e4 aika rauhassa.<\/span><\/em><\/p>\n

Oli suuri onni monessakin mieless\u00e4, ett\u00e4 jaksoimme her\u00e4t\u00e4 aikaisin ja olla liikkeell\u00e4 jo aamusta. Aamulla v\u00e4ke\u00e4 oli viel\u00e4 maltillisesti \u2013 sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 tuntui, ett\u00e4 oli tullut oikeasti luonnon helmaan. Mik\u00e4\u00e4n vaellus ei toki tietystik\u00e4\u00e4n japanilaiseen tyyliin ollut kyseess\u00e4, vaikka kovasti taas jossain p\u00e4in internetti\u00e4 ”Haikingu koosuista” (Hiking course) puhuttiinkin. K\u00e4velimme kohti vuorenhuippua mukavasti kivetty\u00e4 katua pitkin, ja ajelivatpa siell\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 autotkin. Iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 kohden siirrytt\u00e4ess\u00e4 kadut olivatkin mukavan ilman ja hanamin loppusesongin innoittamana niin t\u00e4ynn\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 kun p\u00e4\u00e4si eteenp\u00e4in k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Kahvilaan tai ravintolaan halutessaan sai varautua odottamaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n aikaa. Aamulla taas saatoimme kurkistella tyhjiin teehuoneisiin ja pys\u00e4hdell\u00e4 valokuvaamaan ihan rauhassa. T\u00e4ydellist\u00e4!<\/p>\n

\"\"\"\"<\/a>En tiennyt, ett\u00e4 kirsikkapuunkin voisi istuttaa isoon ruukkuun. Tekisi mieli testata omalla pihallakin joskus! My\u00f6s j\u00e4isen raikkaat tikkukurkut olivat hauska ilmestys.<\/span><\/em><\/p>\n

Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 saimme todistaa my\u00f6s daimyon eli\u00a0 Edokauden (1700-1900 jKr.) feodaaliloordin vuosittaisen p\u00e4\u00e4kaupungin matkan muistoseremoniaa eli Daimyo Gyoretsua. Daimyo palasi kantotuolissa tanssin, huudon ja aikanaan arvovaltaisen seurueen saattelemana Edosta, jonne daimyoiden oli teht\u00e4v\u00e4 joka vuosi matka shogunaatin k\u00e4skem\u00e4n\u00e4. Matkat veiv\u00e4t hurjasti rahaa, ja t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t siihen, etteiv\u00e4t feodaaliherrat nousisi kapinaan shogunaattia vastaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>Daimyo Gyoretsu -kulkue saapuu<\/span><\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Itse performanssi oli v\u00e4h\u00e4n hullunkurinen: tanssinomainen eteneminen j\u00e4i jotenkin kaipaamaan musiikkia, vaikka aika hyvin esiintyj\u00e4t pysyiv\u00e4t musiikin puutteesta huolimatta tahdissa. Esityst\u00e4 s\u00e4estiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 huudot ja karun kuuloinen simpukkatorvi. Katsokaa vaikka itse, koostin p\u00e4tk\u00e4n Daimyo Gyoretsusta YouTubeen:<\/p>\n