Enoshima, kissojen valtakunta

Enoshima noin 1,5 tunnin junamatkan päässä Tokiosta sijaitseva kaunis pieni saari täynnä pieniä pyhättöjä, temppeleitä, luontoa ja kaiken huipennukseksi – kissoja. Eipä saaren viehätystä matkakohteena vähennä sen vieressä sijaitseva pitkä tummahiekkainen uimarantakaan.

image

Luontoa ja temppeleitä

Enoshima on ollut minulle, aiemmin lähistöllä, saman prefektuurin alueella asuneelle ex-maalaistytölle paikka, jossa mieli lepää, ja kävinkin siellä vaihtoni aikana useampaan kertaan. Nyt yli viiden vuoden jälkeen paikka oli edelleen viehättävä, mutta myös uudenlainen – useammassa vuodessa ehtii unohtaa monia yksityiskohtia, ja vaikka tämän kertainen vierailumme osuikin alkuiltaan kuten aiemmillakin kerroilla, ei minua tylsistyttänyt hetkeäkään. Näihin maisemiin on helppo palata uudelleen ja uudelleen, etenkin jos sää suosii.

image

 

image image

Vaikka pikkusaari on usein täynnä turisteja, luonto ja tarinoiden Japani on siellä koko ajan läsnä. Korkea jylhärantainen saari on täynnä kapeita, portaikkoisia kujia sekä suloisia pieniä terasseja ja ravintoloita, jotka tuovat sinne pikkukaupungin tunnelmaa samalla kun ympärillä kukkivat majesteetilliset hortensiat, vanhat rehevät puut, japanilaiset kivilyhdyt ja ovat kuin suoraa paikallisista satukirjoista.

image

Saari kannattaa kiertää nousemalla ensin portaat toriiporttien johdattelemaan pyhättöön ja lähteä sitten kiertämään sieltä saaren keskiosan itäpuolta portaita yhä ylöspäin nousten ja näköalopaikoista ja pyhättöjen arkkitehtuurista nauttien. Portaat voi skipata myös liukuportaiden sarjalla, jotka vievät saaren ylimpään kohtaan, mutta henkilökohtaisesti suosittelen niitä lähinnä huonojalkaisille vanhuksille. Enoshima ei nimittäin kuitenkaan niiiiiiin korkea ole, eivätkä portaat niin jyrkät, etteikö kaiken lisäksi pienten pysähdysten rytmittämää nousua jaksaisi aivan helposti jalankin. (Ja ne liukuportaatkin tietysti maksavat, kuinkas muuten.)

 

image

image

 

 

image

 

Näköalapaikoilta avautuvat näkymät saaren itärannan venelaitureille ja ”mantereelle” kohti Katase-Enoshiman ihania uimarantoja, joilla tällä kerralla vietin kokonaisen puolikkaan päivän ennen saarelle siirtymistä. Jos matkalla on heinä-elokuulla, Enoshiman kierrokseen kannattaakin ilman muuta yhdistää pieni biitsireissu, sillä tällaisia uimarantoja ei Tokion lähettyvillä ihan hirveän montaa ole. On hyvä muistaa, että uimarannat menevät yleensä ”kiinni” kello viideltä, jolloin uimavalvonta lomakaudella loppuu ja toisinaan ihmiset kaahitetaan tulloin pois vedestä. Lisäksi esimerkiksi päivänvarjojen vuokraus ja rantamajojen palvelut loppuvat samaan aikaan. Hiekalle voi tietysti jäädä makoilemaan sen jälkeenkin, jos niin mielii.

image

Enoshiman saaren keskiosassa on myös näköalatorni, joka toimii iltaisin majakkana. Majakkatornista näkee 360 astetta, siis kakkiin mahdollisiin suuntiin, mutta tällä kertaa emme torniin nousseet. Olen käynyt siellä kerran, ja näköala on toki upea, mutta minusta saarelta on muutenkin huikean hyvät näkymät, ja tavallisen tallaajan perspektiivistä näkee oikeastaan paljon enemmän ja paljon aidomman maiseman: saarella asuvat ja työssä käyvät ihmiset liikuskelevat kaduilla, siivoavat talonsa portaita, katsovat televisiota niin, että etäinen nauru kuuluu aika ajoin avonaisesta ikkunasta pihalle saakka… Pienet kujat korkeuseroineen tekevät katujen tallaamisesta mielenkiintoista. Mutta jos yläilmoissa ei ole päässyt vielä Japanissa liioin maisemia katselemaan, kannattaa pääsymaksu maksaa kiltisti ja hilata hissillä itsensä korkeuksiin.

image

 

image

 

Näköalatornina toimiva majakka on hieno ilmestys iltavalossa.

Saaren yksi nähtävyys ovat ehdottomasti rennosti pyhättöjen rauhasta nauttivat kissat. Enoshimassa riittää kotikissoja pannat tai kulkuset kaulassaan, mutta myös villikissoja, jotka tosin ovat varsin tottuneen oloisia ihmisten läsnäoloon. Jos väärän kissan luo eksyy kameran kanssa liian rohkeasti, sähinän sijaan villimpi otus livahtaa äkkiä puiden siimekseen tai talojen kapeaan välikköön. Ihmisiin tottuneemmat neko-chanit eivät päiväuniaan viitsi ihmisten vuoksi suotta keskeyttää.

 

image

Alkuilta on siinä mielessä hyvä hetki Enoshimassa pistäytymiseen, että kun saapuu saarelle viimeistään kello neljän maissa, ehtii hyvin pistäytyä pyhätöissä, istuutua hetkeksi terassille nauttimaan virvokkeita ja kävellä rauhassa läpi koko saaren kivikkorantaiselle länsirannalle, joka on suosittu paikka paitsi auringonlaskun, myös Fuiji-vuoren katseluun. Hyvällä säällä vuori näkyy nimittäin Enoshimalta todella hyvin. Kesällä tähän tosin harvoin on tilaisuutta, sillä heinäkuinen sää on pilvettömällä säälläkin niin utuinen, että näkyvyys vuorelle saakka jää yleensä vain haaveeksi.

 

image

image

 

 

Kaiken kaikkiaan Enoshima on kohde, jota voi suositella kenelle tahansa Tokion kävijälle. Palanen rantakaupungin elämää vain tuhannen yenin paikallisjunamatkan päässä. Voi sitä tyhmemminkin rahansa käyttää.

Luitko jo nämä?

Yksi kommentti

  1. Rantalomalle Tokiosta: Miura | Riisa.net
    3.9.2014 at 21:59 - Reply

    […] Enoshima, kissojen valtakunta […]