Ellen olisi kokenut erästä kevättä pari vuotta sitten, sanoisin, että tämä kesäkuu on ollut stressaavinta aikaa elämässäni. Töihin pitää herätä aamulla joskus puoli seitsemän aikaan ja olen usein vasta kotona illalla kuuden jälkeen. Jotta saisi tarpeeksi unta työvireen säilyttämiseksi, ei siis liiemmin jää aikaa millekään vapaa-ajalle, saati että jaksaisi töiden jälkeen tehdä vielä muita töitä, joita olisi kuitenkin pakko työstää eteenpäin kotona. Opinnäytetyö onkin jäänyt viikonloppupuhteiksi, vaikka näillä säillä toki olisi kiva välillä olla ulkonakin. No, säilyypähän iho rypyttömänä, kun ei saa liikaa aurinkoa. ;) Eniten tilanteessa harmittaa lähinnä se, että oikeasti tämän pitäisi olla ihan mielettömän hienoa ja kivaa aikaa. Viimeistelen mieletöntä projektia, josta olen aina haaveillut, valmistun ihan pian ja muutan ihanaan asuntoon. Muuttoon on enää kuukausi, ja kohta pitäisi hankkia kaikenmaailman huonekaluja, valaisimia ja uusia mattoja! Kun on jatkuva kiire, ei kivoista asioistakaan oikein ehdi nauttia. Se on typerää. Pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja tajuta, että stressaaminen on turhaa. Aina kaikki kuitenkin järjestyy, sen olen kyllä oppinut.
No, saimme kuitenkin tosiaan viime kuun loppupuolella hoidettua keittiöremontin tilauksen. Uudesta keittiöstä tulee toivon mukaan toimiva, avoin ja kauniin moderni. Suunnittelimme keittiön muutosta itse ensin paperilla, sitten tietokoneella. Eero bongasi Applen AppStoresta mahtavan sisustussuunnitteluohjelman macille. Sillä olemme testailleet mittasuhteiden toimivuutta, huonekalujen sijoittelua ja värivalintaa. Ohjelmaan pystyy lataamaan kätevästi Google Warehousen 3d-malleista mieleisensä tuotteita ja ohjelman sisälläkin on valinnan varaa ihan mukavasti. Värejä ja tekstuureja voi suunnitella itsekin, ja se on toteutettu ohjelmassa hyvin yksinkertaisesti. Olen aiemmin käyttänyt Googlen Sketch upia, ja täytyy sanoa, että tämä maksullinen ohjelma kyllä valitettavasti pieksee sen mennen tullen, sillä se on niin helppo käyttää. Stechup on saman tyylinen, mutta suunnittelu on sillä huomattavasti aikaa vievempää opetella. Eero toimi meillä arkkitehtinä, eli laittoi ohjelmassa seinät pystyyn, ikkunat paikalleen ja haki tuotteet. Minä tyydyin kiireessä lähinnä sitten sisustamaan asuntoa pikkutavaroill ja säätämään värejä. Ehkä se tulee olemaan niin käytännössäkin? :D Suunnitelmat alkavat olla valmiit ja toteutusta vaille valmiit, joten valoitan jännityksen verhoa hieman täälläkin.
Live Interior 3D-ohjelmassa tekemämme hahmotelma siitä, miltä olohuone tulee näyttämään. Seinän väri tosin on hieman turhan ruskea tässä, siitä olisi tarkoitus tulla tumman harmaa. Haluamme huoneistoon myös paaaaljon kasveja – paljon enemmän kuin tuo yksi raukka kuvassa.
Lopulta Keittiömaailma-firman suunnittelija teki ajatuksiemme pohjalta kalusteiden suhteen ehdotuksen tilattavasta saarekkeesta ja ihanasta haaveideni täyttymyksestä, keittiön matalasta laatikkopenkistä. Penkin alle aiomme sijoittaa pahvien, metallien, lehtien ja pullojen lajittelun, kätevästi laatikkojen kätköihin. Alunperin mietimme, että lajittelupiste voisi olla eteisen kaapissa, mutta se tuntui vähän hankalalta. Nyt niille on kätevä ja varsin looginen sijoittelu paikka keittiössä matalissa laatikoissa. Mahdolliset hajut pysyvät piilossa, mutta lajittelu on helppoa kun se tapahtuu aivan käden ulottuvilla. Jälkeenpäin ajateltuna esim. mahdollisesti joskus maidolta tuoksahtavien kartonkien säilyttäminen samassa kaapissa takkien ja ulkovaatteiden kanssa olisi ollut aika toimimaton ajatus. Yh.
Ennen rempan alkua meidän pitäisi hankkia vielä valaisin saarekkeen ylle ja sopiva lattialista kiinnitettäväksi keittiön ja olohuoneen välille, seinän paikalle. Lisäksi pitäisi käydä hakemassa Ikeasta metallinen reili keittiön seinään kiinnitettäväksi. Siihen kelpaa sitten ripustella kauhoja ja muita työvälineitä, sekä kenties muutaman kivan pienen yrttipurkin. Jää nähtäväksi, miten tanko lopulta tulee käyttöön, mutta ihan varmasti sille on kysyntää!
Ja ai että, sitten kun pääsee muuttamaan, työmatkani lyhenee tunnin bussissa istumisesta kymmenen minuutin pyörämatkaan. Oi sitä onnea. Siinä on vissi ero olla kotona kello neljältä verrattuna siihen, että hikisen bussimatkan jälkeen avaa kotioven vasta ilta-auringossa kuuden jälkeen. Heinäkuuta innolla odotellessa!
