Bussilla taitettavia työmatkoja ei ole enää paljoa jäljellä – vain pari viikkoa–, mutta onneksi olen pihtaillut sketchejäni, sillä niitä riittää kyllä julkaistavaksi pitkälle kesään. Siirtyminen polkupyörään antaa minulle paitsi enemmän varsinaista vapaa-aikaa, myös mahdollisuuden pysähtyä matkan varrella lepäilemään puistoon. Ehkä seuraava kuvasarja onkin puistosketchailua? Kenties kuvien laatukin sitten paranisi, kun ei tarvitsisi kirota töksähtelevän bussimatkan aiheuttamia söhryjä. Katsokaa nyt vaikka noita housuja! Tärisevällä bussinpenkillä olkalaukun päälle kumartuneena piirtäessään ei voi odottaa mitään erityisen loistokasta. Toisaalta täytyy tietenkin myöntää, että siinä on osa koko homman viehätyksestä. Piirtää voi missä vain, mutta bussi vaatii omanlaistaan keskittymistä, vaikkei lopputulos olisi millään tavalla kunnianhimoinen.
Tämän kertaisissa kuvissa vasemman puoleinen neiti on saanut kaikki vaatekappaleensa eri kanssamatkustajiltani. Keskimmäisen tytön mekkoon sain inspiraation keski-ikäiseltä, pilkulliseen leninkiin pukeutuneelta leidiltä. Oikeanpuolimmaisen hahmon ylle ikuistin taas erään poikatytön yllä näkemäni cargo-tyyppiset housut ja niukan, lyhyen takin.
