Lontoon arkkitehtuurin matkassa menneeseen

Vietimme poikaystäväni kanssa vuosipäivämme kunniaksi pienen viikonloppuloman Lontoossa. Tavoitteena oli ankaran työputken keskellä rentoutua ja viettää stressitön viikonloppu, mutta samalla nähdä ja kokea kuitenkin aimo annos brittiläistä kulttuuria ja katukuvaa. Aivan täysin stressittä ei kyllä reissusta selvitty, sillä välillä opinnäytetyö palasi hetkittäin mieleen ja väsymyksen keskellä väärin valittu metrolinja saattoi kenties saada muutaman kurtun otsaan – mutta kaikenkaikkiaan tavattoman onnistunut ja hauska viikonloppu!

 

Meille molemmille ennalta melko tuntemattomaksi jäänyt Lontoo nousi ainakin yhdeksi omista suosikkikaupunkikohteistani. Lontoo on esimerkiksi rakkaaseen Tokiooni verrattuna pieni, mutta silti niin suuri kaupunki, että näkemistä ja tekemistä riittäisi viikkokausiksi. Upea arkkitehtuuri on lähes joka kadun kulmassa kuvaamisen arvoista, ja taisinkin näpsäistä otoksen jokaisella kerralla, kun kuljimme hotellimme ja sitä lähimmän metroaseman väliä.

Hotellimme Bayswater Innin julkisivu oli aika komea, vaikka itse hotellin huoneet olivatkin hyvin tavallista perustasoa.

Liikuimme paikasta toiseen pääasiassa metrolla kätevää, sesongin mukaisesti Williamin ja Katen kuvalla varustettua automaattista Oystercard-korttia vilautellen. Lisäksi kävelimme viikonlopun aikana plakkariin semmoiset kilometrimäärät, että tuhti ruokakaan ei tuntunut missään. Kaupungista saakin mielestäni parhaan kuvan juuri kävellen. Silloin hahmottaa, miten laajasta kaupungista on kyse, ja toisaalta näkee elämää myös nähtävyyksien välillä.

Välillä hypättiin London undergroundin kyytiin. Bortobellon markkinakadulta hankkimani uusi hattu meinasi aika moneen otteeseen lähteä metron ilmavirtojen mukaan.

Se, mikä minua eniten Lontoossa hämmästytti oli arkkitehtuurin yhtenäisyys siitäkin huolimatta, että Lontoossa voi törmätä lukuisia eri tyylisuuntia edustaviin rakennuksiin. Helsingistäkin löytyy upeita vanhoja rakennuksia, jos suuntaa vaikkapa Eiraan, Kruununhakaan tai Senaatintorin suuntaan, mutta muualla keskustassakin kauniiden jugend-talojen vieressä saattaa kohota jos jonkinmoisia betonisia laatikkotaloja, jotka useassa tapauksessa rikkovat kokonaisuuden – miettikääpä vaikka senaatin torin kulmalla sijaitsevaa kauhistusta, joka on evännyt aukean listaamisen Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon.

Lontoossa upea vanha arkkitehtuuri ei tunnu loppuvan missään. Mitä mielettömämmillä erkkereillä, koristevaloksilla ja puutarhoilla varustettuja rakennuksia löytyy kauniisti toinen toistensa vierestä. Kokonaisilmeeltään kaupunki onkin ihastuttavan yhtenäinen. Tuntuu, että jopa Picadilly sircuksen valomainokset on sovitettu  jotenkin kummasti riemukaarien, palatsien ja hulppeiden suihkulähteiden yhteyteen.

Emme olleet ehtineet tehdä mitenkään perusteellisia suunnitelmia siitä, mitä näemme, mutta onneksi netistä löytyy muutamankin tunnin viimeisen illan Googlailuilla niin paljon tietoa, että oma Google map -karttani alkoi täyttyä nopeasti mielenkiintoisen oloisista käyntikohteista. Tyypillisiin turisteille tuttuihin kohteisiimme kuuluivat mm Big ben, Trafalqar’s squeare, Picadilly Circus, Tower bridge, Notting Hill, lukuisat puistot sekä monet mielenkiintoiset shoppailualueet. Harry Potter -fanina täytyi käydä tutkailemassa huvin vuoksi myös muutamia leffojen kuvauspaikkoja, mutta niistä lisää myöhemmin.

Luitko jo nämä?