Stressivapaata Juhannusta!

juhannus lupiinit

Olen vähän sen sorttinen ihminen, joka ei osaa olla murehtimatta asioita etukäteen – enkä voi väittää, etteivätkö monet jutut pyörisi mielessä myös vielä pitkään niiden tapahduttua. Olen tietyissä asioissa perfektionisti, stressaan helposti suunnilleen kaikesta mahdollisesta ja lapsena vahvuudekseni ajattelemani tunnollisuus voi toisinaan tuntua myös hienoiselta riippakiveltä – joskus tällainen ihminen voi stressata hurjasti vaikka jostain niin vähäpätöisestä, kuin siitä, että ei ole ollut aikaa tai energiaa päivitellä blogia, vaikka se olisi kuinka kivaa. ;P

Viimeisen vuoden aikana monenlaiset uudenlaiset ja jännittävät asiat ovat sattuneet samaan kohtaan. On ollut uusia haasteita, uusia mainioita työpaikkoja, hauskoja projekteja, mahtavia mahdollisuuksia, upeita tilaisuuksia, matkoja, harrastuksia… Asioita, joihin haluaa panostaa, mutta jotka tietysti vaativat aikaa, keksittymistä ja ajatuksia. Ja joista kaikista voi stressata, jos sille päälle sattuu. Kun sitten vielä lisätään joukkoon neljät hautajaiset, alkaa tuntua, että tässä olisi nyt tarpeeksi yhdelle ihmiselle.

Kaikesta on selvitty rattaisiin lennelleistä kivistä huolimatta omasta mielestäni varsin kunniakkaasti – ellei jopa hyvin – mutta vähitellen, ihan viime aikoina on alkanut olla sellainen olo, että täytyy nostaa kädet ilmaan, mennä pötköttämään jonnekin aurinkoon ja ottaa vähän rennommin. Ajattelin aloittaa Juhannuksesta. Suunnitelmissa ystävien kanssa laiturilla makailua ja saunomista. Ehkä jotain muutakin, jos huvittaa. Mutta vain jos huvittaa. En myöskään aio stressata siitä, jos mikään ei huvita. Sillä siitäkin voi kuulkaa stressata… Se, miten hyvin tästä jalosta suunnitelmastani selviydyn, jää nähtäväksi.

Viime kesän Juhannuksesta on hauskat muistot. Vanhalla kansakoululla riitti hupia ja tekemistä meille lapsenmielisille.

Rentouttavaa Juhannusta, erityisesti minulle itselleni! ;)

P.S. Suosittelen lämpimästi kesälomalukemiseksi jokaiselle, jolla stressi alkaa keittää yli: Arto Pietikäinen – Joustava mieli (Duodecim, 2009).

 

Luitko jo nämä?

Yksi kommentti

  1. Paija
    19.6.2013 at 23:44 - Reply

    Kuulostaa niin tutulta nuo sun lauseet, olen itsekin täydellisyyteen pyrkivä ja stressaan monista asioista. Joskus tuntuu että iän myötä sekin pahentuu. Ehkä se johtuu siitä, että kaikkea ei ennätä tehdä samassa tahdissa kuin kakskymppisenä, aivotkin hidastuu. Mutta kaikesta huolimatta haluan toivottaa sulle ja Eerolle oikein ihanaa ja stressivapaata juhannusta!