Näin meidän kotona koristellaan joulu!

Ensimmäiset tortut paisteltiin jo ennen joulukuuta (ja tietenkin syötiin parempiin suihin saman tien) ja  heti ensimmäisenä adventtina sytytettiin jouluvalot.  Keittiön ikkunassa loistaa risutähti ja eteistä valaisee perinteinen valkoinen kynttelikkö. Makuuhuoneen sängyn syvennyksen yläpuolelle kiinnitin lämpimän valkoiset ”jääkukkavalot”. Kaikki jouluvaloni ovat ties kuinka vanhoja, vuosia sitten hankittu, mutta hyvin pelittävät edelleen. Uusia valoja emme ole hankkineet ainakaan vielä toistaiseksi, vaikka toivoisinkin ehkä olohuoneeseen vielä jotakin pientä pöydälle asetettavaa valokoristetta.

Metallinhohoinen joulu

Tänä vuonna meidän kotimme joulun väri on metallin hohtoinen: Stockalta kannettiin kotiin kultaisia ja hopeisia pöytäkynttilöitä, jotka on järjestetty ikkunalaudalle asetelmaksi tuikkukippojen kanssa. Keittiössä olen tuonut arkeen hieman kimallusta kietomalla pasta- ja muropurnukoiden ympärille koristenauhat. Myös kuusenkoristeet tulevat olemaan samaa sarjaa. En maltakaan odottaa, että pääsemme niitä hankkimaan. Haluaisin ostaa eri kokoisia palloja, joista osa olisi kiiltäviä ja osa mattapintaisia, ehkä muutama kimallepölyssäkin pyöritelty kokelas voisi mahtua joukkoon. Pallojen lisäski kuuseen on tulossa varmaankin sävy sävyyn perinteisiä kuusennauhoja sekä ehkä lumihiutaleiden tai kellojen muotoisia koristeita. Kynttilöiksi valitsemme pikkuiset sähkökynttilät, jotka kimmeltävät havujen seasta mukavan pehmeästi. Lapsuuden kodissani meillä oli ennenvanhaa isot kuusen kynttilät, mutta ne valaisivat melkein vähän liikaakin, joten ne vaihdettiin pienempiin – kun olohuoneen valot laitetaan pois, kuusen pikkuiset kynttilät tuikkivat hillityn himmeästi oksien lomasta. Siitä tulee jotenkin maaginen fiilis.

Keittiön saarekkeen muropurnukat ovat saaneet ympärilleen silkkinauhaa koristeeksi. Tunnelmaa luovat kynttilät ja joulutähti. Makuuhuone on vielä sisustuksen osalta hiukkasen puolitiessä, sillä tauluja ei ole vieläkään hankittu. Onneksi nukkumasyvennystä koristavat sentään somat jääkukkavalot.

Paketointi on aina ollut minun juttuni, ja valitsen paketointimateriaalit aina huolella. Välillä saatan askarrella pakettien kimpussa kauemmankin aikaa, ja usein tavallaan harmittaa se, että itse paketin kääreistä nautitaan kuitenkin niin olemattoman lyhyt hetki. Paketit ovat minusta hauska joulun sisustuselementti, joten niistä pitää nauttia. Niinpä olenkin päättänyt kasata ystävien ja perheen lahjat odottamaan luovutusta olohuoneen nurkkaan heti kun saan lahjat hankittua. Hopean hohotoa, kullan kimallusta ja toisaalta kauniin perinteikästä voimapaperin ruskeaa kenties siis tiedossa, ystävät hyvät. ;)

Joulun tuoksua

Jouluun ovat minun lapsuuden kodissani kuuluneet aina kaksi kukkaa: joulutähti ja hyasintti. Vaikka pidänkin jouluna sisustuksessa juhlavasta punaisesta, tänä jouluna halusimme aloittaa kotimme koristelun metalliväreistä, koska niitä on jatkossa helppo yhdistellä sitten muihin väreihin. Niinpä keittiön saareketta hallitsee upean suuri, valkoinen joulutähti. Hyasinttien tärkein ominaisuus on niiden tuoksu, ja siksipä haluankin hankkia ikkunalle vielä ryppään joulun tuoksua.

Kunhan saan piparkakut leivottua, olisi nekin tarkoitus laittaa kauniisti esille lasipurkkiin. Ehkäpä murot saavat jäädä joulun alla kaappiin ja piparit pääsevät niiden paikalle. Haluaisin tehdä myös pikkuruisen piparkakkutalon, sillä pipareiden koristeleminen on minusta niin hauskaa ja piparitalot somia. Eero hauaisi rakentaa piparkakuista ilmeisestikin jotain mahtipontisempaa kuten Kyoton suosikkikohteemme, Fushimi Inari taishan pyhätön torii-porttien kujan…. minulle riittäisi pikkuruinen soma perinteinen talo – hauskaa olisi, jos sillä olisi sen verran kokoa, että sen sisälle uskaltaisi laittaa tuikun.

Oikeanpuolimmaiset kirpparilasit (taisivat maksaa à 10 senttiä tai muuta yhtä naurettavaa) on tuunattu kynttiläkipoiksi sitomalla niiden ympärille kaunis satiininauha, joka on kiinnitetty servettilakalla lasin pintaan.

Oi, kunpa olisi enemmän aikaa valmistella joulua! Tänä vuonna olisi kuitenkin kaikenlaista muutakin kiirettä iltojen ratoksi. Mutta yritän silti kiireistä huolimatta saavuttaa onnellisen tasapainon – tunnelmasta en haluaisi tinkiä, mutta olisihan se ihanaa, ettei tarvitsisi stressatakaan. Siinä sitä onkin yrittämistä. ;)

5 Comments

  1. Hei Liisa! Olen Minna ja opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuotta graaffiseksi suunnitteliaksi. Olen lukenut kirjoittamasi ´´Vuosi Japanissa´´ kirjan alle puoleen väliin. Huomasin eräässä kuvassa nettisivusi ja päätin tulla tsekkaamaan millainen tämä on. Olisi kuitenki kysymyks kun Japanissa kerran olet käynyt. Millainen koulusi oli? Onko Japanissa paljon Graaffikoille suunnattuja opiskelu paikkoja (Ammattikorkea koulun aikoina ajattelin mennä)? Ja muuten, nettisivusi näyttää hianolle! Kirjasikin on hyvä ja avaa minulle ovia uusiin kiinnostaviin asioihin mitä en ole aikaisemmin miettinyt! Mitä kaikkea muuten teet tällä hetkellä työksesi? :) Terveisin Minna.

    • Hei, pahoittelen, etten ole ehtinyt vastata tähän aiemmin. Toivottavasti kirjan lukeminen maistui loppuun saakka! :)

      Opiskelin Japanissa Joshibijutsu Daigakussa, eli Joshibi University of Art and Design -yliopistossa amk-taustallani. Kouluni oli taideyliopisto, joka itseasiassa on suunnattu vain naisille. :D Ko. yliopistossa saattoi opiskella muotoilua ja suunnittelua monilla eri aloilla, esim. tekstiilisuunnittelua, vaatesuunnittelua, perinteistä maalaustaidetta, graafista suunnittelua, mediataidetta (enemmän nettipuolta yms. teknistä ja multimediallista suunnittelua), keramiikkaa ja ties mitä. Tosin yli rajojen en itse päässyt opiskeluja valitsemaan, vaan istuin tiukasti minulle määrätyn luokkaryhmän luennoilla ja opiskelin luokkani kanssa samassa tahdissa. Onneksi kurssit tosin olivat kaikki eritätin mieluisia ja mielenkiintoisia, joten ei tarvinut haikailla kokeilemaan vaikkapa savitöitä. :) Koulu oli melko suuri, siellä oli hyvät fasiliteetit harrastamiseen, oma taidegalleria (lähestulkoon pieni museo), iso kirjasto, herkullinen ruokala jne.

      Ammattikorkeakoulussa opiskelevat voivat siis kyllä ihan hyvin hakea yleensä vaihtoon myös yliopistoihin, mutta paljolti opiskelupaikan hankinta riippuu omasta Suomen koulusta, sillä tavallisinta on, että vaihtoon haetaan oman oppilaitoksen yhteistyökouluihin. Jos joutuu itse hankkimaan opiskelupaikan, eli suomalaisella omalla koululla ei Japanissa ole yhteistyökumppaneita, on tie vähän kivisempi, mutta ei mahdoton. Silloin pitää vaan selailla netin valtateitä (ja esim. vaikka kysellä suurlähetystöstä) vaihtoehtoja, laittaa kyselyitä menemään ja vain yksinkertaisesti kokeilla hakea ja katsoa tuleeko valituksi. :)

      Tällä hetkellä olen päivätyössä Sanoma Magazinesilla graafikkona, ja 8 tuntia päivässä riittää minulle ihan hyvin, joten olen yrittänyt jättää kaikkea ylimääräistä extratyötä pikkuhiljaa pois, että voisi välillä taas keskittyä vähän omiin projekteihin ja vapaa-aikaankin iltaisin ja viikonloppuina. ;) Mutta välillä ja etenkin aktiivisina opiskeluaikoina tein freelancerina nettisivugrafiikkaa tai yritysilmeitä, kuvituksia ja hiukan olen kirjoitellut lehtiin (pääasiassa Japanista tai matkailusta).

      Enemmän tietoa Japanin aikaisesta opiskelustani, siis ihan kokemuksia paikan päältä löydät riisanonippon.blogspot.com -blogistani. Jos valitset sieltä esim. tagin opiskelu, niin löytynee aika mukavasti lukemista. :)

      Mukavia grasuopintoja sinulle! :)

  2. Pingback: Pääsiäisen sävyt valtaavat alaa

  3. Pingback: Kun tiput valtasivat talon

  4. Pingback: Koti valmistautuu juhlaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *